Kyllä kuntalaisten seutuhallinnolle - kyllä demokratialle ja kestävälle kehitykselle

KYLLÄ KUNTALAISTEN SEUTUHALLINNOLLE – KYLLÄ DEMOKRATIALLE JA KESTÄVÄLLE KEHITYKSELLE

Helsingin seudun 14 kunnan valtuustot kokoontuvat maanantaina 10.1.2011  kuulemaan seutuhallinnon mahdollisuuksia selvittäneiden työryhmien töiden tuloksia Vantaan Energia Areenalle.

Seutuhallintoselvityksen loppupäätelmät ovat laihat. Ne osoittavat erityisesti porvaripuolueitten haluttomuutta nähdä nykyisten rakenteiden kuntalaisten ja ympäristön etua.

Seutuhallintoselvityksen raportit sen sijaan kertovat paljon. Selvityksien perusteella on selvää, että nykyisellä hallinnolla ei ole kyetty ratkomaan seudullisia ongelmia niin, että tulokset näkyisivät asukkaan arjessa kohtuuhintaisina asuntoina tai toimivana koko seudun kattavana joukkoliikenteenä. Nykyisiä rakenteita ei ole myöskään tehty ehkäisemään alueitten kehittymistä rikkaitten ja köyhien alueiksi eikä hillitsemään ilmastonmuutosta riittävän tehokkaasti. Nykykunnat ovat näihin tehtäviin liian pieniä, suurinakin, ja muut hallinnolliset rakenteet hampaattomia tai kokoonpanoltaan epädemokraattisia.

Kuntalaisen seutuhallinto ja siihen ohjattu riittävä rahoitus on paras keino järjestää uusi hallinto. Tämä vaihtoehto antaa seudun asukkaalle suorimman vaikutusmahdollisuuden ja hallinnon rakenteelle eniten itsenäisyyttä tehdä niitä ratkaisuja, joita nykymeininki ei ole saanut aikaiseksi. Seutuhallinto laatisi metropolikaavan ja vastaisi sen toteuttamisesta. Metropolihallinto on otettava seuraaviin hallitusneuvotteluihin esitetyn kuntalaisen seutuhallinto –mallin pohjalta.

Seutuselvityksen rinnalla yksittäisten Helsingin seudun kuntien yhteenliittämishankkeet, kuten Helsingin ja Vantaan yhteenliittäminen, ovat  poliittista näpertelyä. Suomen ainoan täysimittaisen metropolialueen tulevaisuuden haasteiden ratkaisemiseen kaksi kaupunkia on liian pieni yksikkö. Suomen ainoa metropolialue tarvitsee seudullista päätöksentekoa. Muutaman kaupungin yhteenliittämishanke tuhlaa henkisiä resursseja, joita tarvittaisiin laajempien toimenpiteiden suunnittelemiseen ja toteuttamiseen.

Mikä ihmeen metropoli?

Metropolilastujen alkajaisiksi on tarpeen rajata tarkasteltava kohde. Helsingin seudusta on alettu käyttää nimitystä metropoli. Tietosanakirjat korvannut kaikkitietävä wikipedia on suomeksi metropolin suhteen harvinaisen lyhytsanainen: Metropoli tai suurkaupunki on yleensä suuri, miljoonien asukkaiden kaupunki. Tällaisia kaupunkeja ovat esim. Lontoo, Moskova, New York, Pariisi ja Tokio. Onkohan niin, että kun meillä ei näin suuria kaupunkeja ole, on wikitekstikin lyhyt?

Metropoli on siis suomeksi suurkaupunki. Helsingin seudusta puhuttaessa on ehkä täsmällisemmin puhuttava metropolialueesta, jonka rajat jo alkavatkin olla melko lavealla. Helsingin seutu tarkoittaa milloin pääkaupunkiseutua muutamilla kehyskunnilla lihavoitettuna, milloin 12 kunnan muodostamaa aluetta, johon pääkaupunkiseudun kaupunkien eli Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen kuuluvat myös ns. kehyskunnat, eli Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Nurmijärvi, Sipoo, Tuusula ja Vihti. Joskus Helsingin seutuun luetaan mukaan myös Mäntsälä ja Pornainen. Näin luotu metropolialue onkin jo noin 1,2 miljoonan ihmisen kotimetropoli, jossa liikumme sujuvasti päivittäin töissä, koulussa ja muilla asioilla. Tällaisenaan Helsingin metropolialue alkaa olla jo ihan kelvollisen kokoinen ainakin Euroopan mittakaavassa.

14 kunnan Helsingin seutu, lähde helsinginseutu.fi

Helsingin seudun metropolialue on Uudenmaan keskiössä. Uusimaa voidaan määritellä Uudenmaan liiton alueeksi, joka ensi vuoden eli 1.1.2011 alusta on yhtenäinen alue Hangosta ei Petsamoon vaan Loviisaan asti.